Kunnille yhteisiä johtokeskuksia?
27.11.2009, 12:45
Vastuu kunnan varautumisessa kriisiin on nykyisin viime kädessä kaupungin- tai kunnanjohtajalla. Silti monessa kunnassa on herätty varautumisen merkitykseen vasta, kun jotain on jo tapahtunut, ja silloin ollaan myöhässä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimea ovat ravistelleet pandemian uhat, sivistystoimea kouluampumiset ja teknistä toimea vesikriisit.
Etelä-Suomen lääninhallituksen pelastustarkastaja Esa-Pentti Lukkarinen kertoo, että varautumisen taso vaihtelee eri kunnissa. Suurissa kaupungeissa varautumista voi hoitaa oma yksikkönsä,kun taas pienemmissä kunnissa varautuminen voi olla vasta lapsenkengissä ja eikä sitä ole vastuutettu selvästi tietylle henkilölle.
VIRVE arkikäyttöön
Paraskaan suunnitelma ei toimi ilman viestiyhteyksiä. Niin arjen kuin kriisinkin johtaminen edellyttää toimivaa viestintää.
– Tällä hetkellä kunnan johtokeskuksilta on vaadittu kiinteät puhelinliittymät ja faksit. Ne eivät ole enää nykyaikaa eivätkä saa olla ainoita ratkaisuja, jolloin VIRVE ja muut tekniset välineet ovat tulleet yhdeksi mahdollisuudeksi. Siihen suuntaan ollaan menossa vahvasti, sanoo Lukkarinen.
On monta mahdollisuutta siihen, ettei viestintä toimi, kuten sähkökatkot, linjojen tukkeutuminen, kaapeliviat, ohjelmistoviat,virukset jne.
– Myös kiinteiden puhelinlinjojen yhteydet kulkevat tietoverkoissa, ja tietojärjestelmien käyttäjät aiheuttavat usein myös itse ongelmia verkoissa. Sen sijaan VIRVEllä saadaan suojattu ja turvattu yhteys, toteaa Lukkarinen.
Hän toivoo, että VIRVE olisi kuntien arkikäytössä, ja uskoo, että VIRVElle löytyy varmasti käyttöä esim. kotihoidon ja teknisen toimen puolelta. Hänestä VIRVEn kustannukset ovat mitättömiä kuntien koko talouden ja varautumisen kannalta.
– Jos kunnissa hankitaan ainoastaan johtokeskukseen yksi kiinteä ratkaisu, voi se olla jo viiden vuoden kuluttua vanha, eikä sitä oikein kukaan osaa käyttäätarpeen tullen, hän huomauttaa.
Ryhmäpuhelu nopeuttaa päätöksentekoa
– Kajaanissa ja Oulussa pidetyissä valmiusharjoituksissa VIRVE on koettu hyvänä, kunhan sen käyttöä vain harjoitellaan tarpeeksi, kertoo Lukkarinen.
– Matkapuhelin on ihan hyvä väline siihen asti, kun se toimii. Sillä voidaan olla yhteydessä vain yhteen kerrallaan ja niin kauan kuin verkko on pystyssä. VIRVEssä on myös ryhmäpuhetoiminne, jolloin sama tieto saadaan jaetuksi kaikille samalla kertaa, mikä lisää tilannetietoisuutta ja nopeuttaa päätöksentekoa, hän vertaa.
VIRVEn lisäksi harjoituksissa on käytetty sähköpostia ja intraa, mutta ne eivät sinällään kuitenkaan riitä vielä tilannekuvan luomiseksi. Viime aikoina kunnissa onkin testailtu erilaisia tilannekuvajärjestelmiä.
Selkeät ohjeet puuttuvat
– Ennen sisäasiainministeriön ohjeet olivat yksinselitteisiä siinä, mitä kuntien piti varautumisen eteen tehdä. Nykyisin missään ei oikein sanota selvästi vaikkapa sitä, mitä teknisiä apuvälineitä pitäisi olla ja miten toimitaan. On ihan oikein ja nykypäivää, ettei määrätä liian tiukasti, mutta asialla näyttäisi olevan myös varjopuolensa.
– Kunnat ja muut kokonaisvarautumisen kannalta keskeiset toimijat käyttävät resurssejaan nyt siihen, että ne kehittävät omia johtamisjärjestelmiään, jotka sitten eivät kuitenkaan ole toimivia ja yhteensopivia muiden toimijoiden järjestelmien kanssa. Jos on liikaa soveltamisvaraa, poltetaan kaikkien resursseja, pahoittelee Lukkarinen.
VIRVE-Uutiset 3/09
Tiina Jäppinen