Lääkintäjohtajalla keskeinen rooli suuronnettomuudessa
02.06.2009, 15:34
SAR-harjoitusten tavoitteena on harjoitella viranomaisten yhteistoimintaa lento-onnettomuustilanteessa. Helsinki-Vantaan lentokentän suuronnettomuusohjeistuksen mukaan lääkintäjohtajana aloittaa MediHelin päivystävä lääkäri. Näin tapahtui myös viime syksyn harjoituksessa, jossa ohjat otti käsiinsä Hetti Kirves.
– Ensimmäinen tehtävä oli päästä nopeasti komentopaikalle eli pelastuslaitoksen KU10-bussiin, jonne on järjestetty viestintäyhteydet. Teimme jo matkalla tiedustelua, josta alkoi hahmottua, mitä on tapahtunut, kuvaa Kirves liikkeellelähtöä.
– Samaan bussiin kokoontuivat pelastuksen ja lääkintäpuolen johtajat. On tärkeää, että voimme olla kasvokkain heti tilanteen alusta lähtien, jatkaa Kirves.
Lääkintäpuolella VIRVEen luotiin omat kaistat luokittelu-, kuljetus- ja hoitosektoreille. Lääkintäjohtaja nimesi kullekin kaistalle johtajansa, joiden kanssa hän kommunikoi pelastustyön edetessä.
Ensin kentälle meni pelastuslaitos, joka teki kohteen turvalliseksi. Kun pelastustoimelta saatiin lupa, lähti kentälle lääkintäpuolen luokittelijat. Lääkintäjohtaja valitsi tehtävään paikalle saapuneita sairaankuljetusyksiköitä.
Luokittelu tehtiin pareittain. Potilaat merkittiin vihreällä, keltaisella, punaisella tai mustalla nauhalla. Musta tarkoitti kuollutta, keltainen ensihoitoa tarvitsevaa ja punainen kiireellistä ensihoitoa tarvitsevaa. Vihreitä olivat lievästi loukkaantuneet ja muut turmassa mukana olleet, ja lisäksi piti huomioida kentälle saapuneet omaiset jne.
– Kun luokittelu oli tehty, perustettiin hoitopaikka. Punaisella ja keltaisella paikkaan. Vihreät yritettiin saadaan muualle suojaan, selostaa Kirves.
Kuljetussektorin tehtävänä oli toimia yhteistyössä hoitojohtajan kanssa ja päättää, mihin potilaita kuljetetaan ja mihin sairaalaan kukin potilas menee. Lääkinnällinen pelastustoiminnan painopiste oli siirtynyt kuljetukseen.
– Sekä luokittelun, hoidon että kuljetuksen hoitavat vuorossa olevat sairaankuljettajat ja ensihoitajat. Lisäksi paikalle hälytetään vapaaehtoisia, jotka huolehtivat yleensä vihreillä merkityistä huollettavista, joita on yleensä eniten. Samalla seurataan pelastustoimen tilannetta, liikeneekö sieltä palomiehiä esim. autokuskeiksi.
Vapaaehtoisen pelastuspalvelun johtaja voi olla yhteydessä lääkintäjohtajille. Heidän roolinaan voi olla mm. vihreistä huolehtiminen, joita on yleensä hyvin paljon. Heihin kuuluvat myös loukkaantuneiden omaiset.
– On varmaa, että kentälle ilmaantuu sukulaisia ja noutajia, jotka tulevat hakemaan omaisia pois sieltä. Jos potilaista ei ole tietoa, omaiset tulevat kentälle, sanoo Kirves.
Alussa liikaa pulinaa
Lääkintäjohtajalla oli kaksi kuunneltavaa ryhmää: yksi sektorijohtajiin päin sekä toinen lääkintäpäällikölle, joka harjoituksessa toimi Töölön sairaalasta käsin. Jos lääkintäjohtajan olisi pitänyt kuunnella yksin VIRVE-viestintää, hänellä ei olisi jäänyt tarpeeksi aikaa johtamiseen. Lääkintäjohtajan radisteina toimi Medi-Helin lentoavustaja eli ensihoitaja ja lentäjä.
– Suuri haaste on alkuvaiheen tilannetiedustelu, kun ei vielä tiedetä, mitä ja missä on tapahtunut. Silloin VIRVEssä käy aikamoinen pulina. Samoissa puheryhmissä kommunikoi paljon yksiköitä. Välillä lääkintäyksiköt vain ”katoavat jonnekin”. Se ei ollut suuri ongelma,mutta kauneusvirhe vähintään, tuumii Kirves.
Kun yksiköt saadaan eri kaistoille ja kukin tietää paikkansa VIRVE-kanavilla, viestintä rauhoittuu.
Sairaalat saatava VIRVEn käyttäjiksi
– Lääkintäpäällikkö, joka toimi Töölön sairaalassa, kertoi sairaanhoitopiirin tasolla sen, kuinka paljon sairaaloihin voidaan ottaa ja minkä tasoisia potilaita. Raportoin hänelle, minkälaisia vammapotilaita on tulossa, kertoo Kirves.
Lääkintäpäällikkö sai taas omilta alaisiltaan selville, että esim. Meilahteen voidaan ottaa 8 punaista. Jorviin 5 punaista. Hän voi myös esittää resurssipyyntöjä sekä pyytää apua muista sairaanhoitopiireistä tai muista maista. Kirves kysyykin, koska sairaalat saataisiin oikeasti käyttämään VIRVEä.
– Turussa kuulemma VIRVEn käyttö toimii, mutta Helsingissä sen käyttö näyttää lipsuvan. Olisi kätevää, jos sairaala pystyisi kuuntelemaan, mitä kentällä tapahtuu. Suuronnettomuustilanteessa olisi helpompaa, jos ei tarvitsisi välillä ottaa yksilöpuheluita. Yksilöpuhelun aikana muu viestintä katoaa. MediHelin normaalitoimintaa se ei haittaa, mutta jatkon kannalta olisi hyvä, että myös sairaaloille tulisi rutiinia puheryhmien käytössä, toivoo Kirves.
– VIRVEn tulo on auttanut pelastustyötä monella tavalla. Lisäksi uusi Merlot Medin suuronnettomuussovellus
on loistava. Se vähentää radioliikenteen määrää, koska eri toimijat näkevät samalla kertaa reaaliajassa pelastusoperaation tilanteen, selostaa Kirves.
Tiina Jäppinen
VIRVE-uutiset 2/09